Mononen ja Määttänen Next Lap Running Projectin keulahahmoina – tiimiltä tuki ammattivalmennukseen

Suomalaisen kestävyysjuoksun uusi huippu-urheiluprojekti Next Lap Running Project kokoaa yhteen kahdeksan lahjakasta juoksijaa ja tukee projektin valmentajien Mikko Rajaniemen ja Jan Petracin edellytyksiä valmentaa ammattilaisena.

Next Lap Running Projectin urheilijat ovat 3000 metrin estejuoksun SE:n haltija Ilona Mononen, kansainvälisen tason 800 metrin juoksija Eveliina Määttänen sekä Niko Viljola, Aleksi Ahlfors, Leo Rajaniemi, Elle Ceder, Eden Kotilainen ja Lauri Mononen.

Ryhmästä Mononen, Rajaniemi ja Eden Kotilainen ovat Rajaniemen valmennuksessa samoin kuin kesällä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 3000 metrillä viidenneksi juossut Aleksi Ahlfors. Hän siirtyi Rajaniemen valmennukseen syksyllä.

Määttänen ja Viljola jatkavat Petracin valmennuksessa. Uusina Petracin ryhmään liittyivät keskimatkojen juoksijalahjakkuudet Elle Ceder ja Lauri Mononen.

Next Lap Running Projectin tavoite on luoda ammattimainen toimintaympäristö, joka antaa juoksijoille realistiset mahdollisuudet tavoitella maailman huippua. Projektin yhtenä käynnistäjänä on ollut Mika Flink, joka on projektin pääyhteistyökumppani Medifon Oy:n toimitusjohtaja.

– Keskeisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin valmentajien mahdollisuudet osallistua päivittäiseen harjoitteluun, kansainvälisen huipputason harjoitusolosuhteet, laadukkaan yhteisharjoittelun hyödyntäminen sekä urheilijoiden terveyden ja harjoittelun jatkuvuuden turvaaminen, Flink sanoo.

Rajaniemen arki painottuu jatkossa ammattivalmennukseen

Urheilijoiden päivittäisharjoittelua projekti terästää parantamalla Rajaniemen ja Petracin edellytyksiä työskennellä ammattilaisina. Rajaniemi on myyntipäällikkönä terveydenhuollon laitteita ja kalusteita valmistavassa yhtiössä, mutta jatkossa elämä painottuu ammattivalmennukseen.

– Ihan kokonaan en vielä työpaikkaa luovuta pois, mutta tämä kuvio plus Urheiluliitto ja Olympiakomitea tarkoittaa, että voin merkittävästi vähentää töitä. Voin osallistua urheilijan harjoituksiin arkena paremmin ja olla mukana leirillä ja kilpailuissa, muuten kuin lomalla tai palkattomalla vapaalla ja käytännössä ilman korvausta, Rajaniemi sanoo.

Valmentajan läsnäololle on tarvetta. Monosen tapaiselle huippujuoksijalle leirivuorokausia kertyy vuodessa 150–180. Sen lisäksi tulevat kilpailumatkat ja arvokisat, joissa niissäkin on tarvetta paikalla olevan valmentajan tuelle ja avulle.

– Kestävyysjuoksijat pystyvät tekemään harjoituksia yksinkin, mutta kun ollaan leirillä ja vuoristo-olosuhteissa, siellä on hyvä olla valmentaja mukana. Aina sattuu ja tapahtuu. Valmentajan paikalla olo tuo myös kontrollia, Rajaniemi sanoo.

Yhteisistä harjoituksista synergiaetua

Petrac valmentaa jo nyt ammatikseen, mutta projekti tuo työhön tuntuvan tuen ja kaksi uutta valmennettavaa.

– Projektin tuki on ehdottomasti suureksi avuksi. Sen ansiosta voimme Mikon kanssa osallistua kaikille leireille, ja saamme tukea myös lentoihin, majoitukseen ja muihin vastaaviin kuluihin. Toivottavasti hanke herättää kiinnostusta myös mahdollisissa uusissa kumppaneissa, Petrac sanoo.

Next Lap Running Projectin juoksijoiden harjoituskautta ryydittää 3–4 pitkää harjoitusleiriä. Niistä ensimmäinen on kuukauden mittainen korkeanpaikan leiri Etelä-Afrikan Dullstroomissa. Leireillä hyödynnetään yhteisharjoittelua.

– Yhteisissä harjoituksissa saadaan synergiaetua siitä, että ryhmässä erityyppisiä urheilijoita, mutta jotka kuitenkin pystyvät tekemään paljon yhdessä. Kun porukassa päästään tekemään, se on paljon mielekkäämpää, Rajaniemi sanoo.

Ryhmän ohjelmassa on hallikauden jälkeen korkeanpaikan leiri maaliskuussa, jonka jälkeen osa menee huhtikuussa Portugaliin tai vuoristoon.

– Todennäköisesti toukokuussa mennään taas isolla ryhmällä vuoristoon Euroopassa, Rajaniemi kertoo.

Urheilijat ovat ottaneet Next Lap Running Projectin innolla vastaan.

– Kovat treenit ovat porukassa laadukkaampia. Valmennuksen jatkuva läsnäolo poistaa myös treenaamisen ympäriltä kaiken ylimääräisen säädön ja stressin. Tulee vain selkeitä ohjeita, joita noudattaa, toteaa Ilona Mononen.

Mononen viettää marraskuun pääasiassa harjoitusleirillä Espanjan Sierra Nevadassa ja kilpailee 13. joulukuuta Belgradissa maastojuoksun EM-kisoissa.

Määttänen: Yhteiset treenit motivoivat – ohjelmaan lisää 1500 metrin kisoja

Määttänen kokee, että Next Lap Running Projectin tuomista yhteisistä harjoituksista leireillä on monella tapaa apua.

– Se on motivoivaa, kun leirin arjessa pystyy tekemään yhteistyötä, saa muista vähän sparria ja tietysti sosiaalista seuraa. Ei se aina ole sitä, että tehtäisiin koko treeni saman kaavan mukaan. Sekin, että ollaan samaan aikaan treenissä, lisää arjen motivaatiota, Määttänen sanoo.

Määttänen uskoo, että nuoremmille on apua siitä, että hän ja Mononen arvokisatason urheilijoina avaavat nuoremmille treeniarkeaan. Määttänen tähtää hallikaudella Valencian maaliskuisiin EM-halleihin, ja ulkoratakauden päätavoite on syksyllä Pekingin MM-kisoissa.

Jatkossa Määttänen aikoo kilpailla hieman aiempaa enemmän myös 1500 metrillä.

– Tässä on jo useamman kauden aikana ollut ajatuksena, että tonninvitosen tulosparannus vaaditaan, että kasikin kehittyy. Sillä polulla jatketaan, mutta ajatuksena on, että minä kilpailen nyt vähän enemmän tonninvitosella. Mutta molemmat keskimatkat ovat ohjelmistossa mukana.

Katse kohti kansainvälistä menestystä ja Brisbanea 2032

Next Lap Running Projectin tavoitteena on rakentaa pysyvä toimintamalli, joka tukee nykyisten urheilijoiden kehitystä ja tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia myös uusille suomalaisille juoksijalupauksille. Mukaan haetaan koko ajan uusia yhteistyökumppaneita.

Projektin urheilullinen tähtäin on tulevissa kansainvälisissä arvokilpailuissa ja pitkällä aikavälillä vuoden 2032 Brisbanen olympialaisissa.

– Haluamme rakentaa jotain pysyvää. Tavoitteena ei ole vain yksittäisten urheilijoiden menestys, vaan toimintaympäristö, jossa suomalaisia kansainvälisen tason kestävyysjuoksijoita voi kehittyä vuodesta toiseen, Mikko Rajaniemi toteaa.